Pirkka-Pekka Petelius
| Pirkka-Pekka Petelius | |
|---|---|
 Pirkka-Pekka Petelius heinäkuussa 2015. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 31. toukokuuta 1953 Tornio |
| Puoliso |
Bambu Hellstedt |
| Näyttelijä | |
| Aktiivisena | 1975– |
| Merkittävät roolit |
Useita rooleja (Pulttibois, Manitbois) Urho Hietanen (Tuntematon sotilas) Hamlet (Hamlet liikemaailmassa) Jouni (Kätilö) |
| Palkinnot | |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Pirkka-Pekka Petelius (s. 31. toukokuuta 1953 Alatornio)[1] on suomalainen viihdetaiteilija ja poliitikko. Hän on näyttelijä, koomikko, ohjaaja, käsikirjoittaja, tuottaja ja laulaja. Petelius tunnetaan erityisesti lukuisista menestyneistä sketsisarjoista 1980–2000-luvuilta. Vuonna 2019 hän tuli valituksi Vihreiden kansanedustajaksi kaudelle 2019–2023.[2]
Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pirkka-Pekka Petelius syntyi Alatorniossa, varttui nelivuotiaaksi Kouvolassa ja sen jälkeen Kuusankoskella. Vuonna 1975 hän muutti Helsinkiin. Ensin hän harkitsi historian ja kielten opiskelun aloittamista, mutta haki lopulta Suomen teatterikouluun ja pääsi sisään vuonna 1976.[3]
Näyttelijänä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Petelius teki läpimurtonsa Yleisradion sketsisarjassa Velipuolikuu (1983–1984), jossa hän toimi sekä käsikirjoittajana että näyttelijänä. Sarjan saama suosio avasi Peteliukselle uran yhtenä Suomen suosituimmista koomikoista. Velipuolikuun jälkeen Petelius oli mukana osin samalla työryhmällä tehdyissä sketsisarjoissa Mutapainin ystävät (1984–1985), Tabu (1986–1987) ja Hymyhuulet (1987–1988).
Hymyhuulissa Peteliuksen juontajaparina ja toisena päätähtenä oli Aake Kalliala, josta tuli hänen pitkäaikainen aisaparinsa. Peteliuksen ja Kallialan yhteistyön tuloksena syntyi suosittu sketsisarja Pulttibois (1989–1991), joka jatkui vuonna 1992 nimellä Manitbois. Petelius ja Kalliala sekä käsikirjoittivat että näyttelivät kaikki sketsit kahdestaan. Moni Peteliuksen sarjassa esittämä hahmo, kuten Herra 47 tai James Potkukelkka, muodostui käsitteeksi.
Petelius on tehnyt yhteistyötä myös Jope Ruonansuun kanssa, tuloksena sarjat Neurovisio (1992), Herra 47 (1994), Hömppäveikot (1996), Ruonansuu & Petelius Co. (1997) ja 6pack (2008). Petelius ja Ruonansuu tekivät myös vuonna 2001 Internetissä esitettyä sketsisarjaa Petelius ja Ruonansuu Show.
1990- ja 2000-luvuilla Petelius teki paljon yhteistyötä Taneli Mäkelän kanssa. Akkaa päälle -sarjan sivuhahmoista tiepalvelumiesten Team Ahma sai oman sarjansa, sukupuoliroolit kääntänyt Ou nou! oli Kaverille ei jätetä -sarjan spin off.
Petelius ja Pedro Hietanen tekivät vuosina 1986–2009 Yleisradiolle Yömyöhä-radiolähetyksiä, yhteensä 22 kappaletta. Jokaisella lähetyksellä oli teema, ja lähetykseen liittyi teeman mukaisia haastatteluja sekä muita hupailuja. Idea oli, että Hietanen toimi juontajana ja Petelius näytteli lähes kaikki muut hahmot. Yömyöhä-lähetyksistä saivat alkunsa monet myös televisiossa esiintyneet hahmot, muun muassa Herra 47, Jarna Kuiva sekä Marja-Liisa Hirvesmieli. Lähetyksissä oli paljon improvisoituja sketsejä sekä runsaasti kaksimielisyyksiä ja sananmuunnoksia. EMI on julkaissut Yömyöhä-lähetyksiä tupla-CD:inä otsikolla Serpien kylässä.
Petelius on kertonut komediahahmojensa, sketsiensä ja tv-sarjojensa synnystä Jukka Annalan kirjassa Toopelivisio (Teos, 2006). Petelius valottaa kirjassa taustoja sketsi- ja hahmoklassikoista kuten Balle Ramstedt, pääsiäishanukas, Herra 47 ja James Potkukelkka.
Koomikonuransa vastapainona Petelius on tehnyt vakavampia rooleja sekä elokuvissa että televisiossa. Hän näytteli Hietasta Rauni Mollbergin Tuntemattomassa sotilaassa (1985) ja Kaarnaa Aku Louhimiehen Tuntemattomassa sotilaassa (2017). Muita keskeisiä elokuvia ovat olleet muiden muassa Aki Kaurismäen Hamlet liikemaailmassa (1986), Åke Lindmanin Lapin kullan kimallus (1999) sekä Peter Lindholmin Leijat Helsingin yllä (2001) ja Isältä pojalle (1996). Televisiosarjoihin kuuluu muun muassa Neil Hardwickin Pakanamaan kartta (1991).
Vuonna 2016 Petelius sai parhaan miessivuosan Jussin elokuvasta Kätilö.[4]
Vuonna 2017 Peteliukselle myönnettiin Pro Finlandia -kunniamerkki.[5]
Vuonna 2019 Petelius pyysi julkisesti anteeksi takavuosien televisiosketsejä, joissa pilaillaan saamelaisten kustannuksella.[6] Joulukuussa 2019 julkaistiin peliyhtiö Pafin ja Peteliuksen yhteistyössä tekemä automaattipeli Rampen Rytmikäs Riemuriihi, jossa on mukana Peteliuksen hahmoja.[7]
Laulajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Petelius on tehnyt uraa myös laulajana ja levyttänyt kuusi äänilevyä.
Velipuolikuun jokaiseen jaksoon kuului Peteliuksen esittämä 1930-luvun iskelmä, joista muistetaan etenkin sarjan loppulauluna esitetty ”Muistan sua Elaine”. Myös Mutapainin ystävät ja Hymyhuulet sisälsivät joka jaksossa lauluesityksen, jonka yleensä esitti Petelius. Velipuolikuun lauluesityksistä koottu levy Muistan sua Elaine myi (1984) kultaa, samoin sen seuraaja Pimpparauta (1985), ja Peteliuksesta tuli hetkeksi maan suosituin artisti. Muistan sua Elainen lisäksi Peteliuksen tunnetuimpia kappaleita ovat muun muassa Lellelle ja Tra la la.
Ohjaajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
2000-luvulla Petelius on ohjannut TV-elokuvia ja -sarjoja: 55 min. puheaikaa (2004), 6pack (2008), Kymenlaakson laulu (2008), Pullukat (2009) ja Moska (2011).
Juontajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Petelius tunnetaan myös lintujen tuntijana ja lintuharrastajana.[8] Hän juonsi Yleisradion Luontoiltaa vuosina 2008–2019.[9] Petelius tekee myös Yle TV1:lle luontoaiheista ohjelmaa Paluu luontoon.[10]
Poliitikkona[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Petelius asettui vuoden 2019 eduskuntavaaleissa vihreiden ehdokkaaksi Uudenmaan vaalipiirissä ja tuli valituksi.[11][12] Hän ei asettunut uudelleen ehdolle.
Lokakuussa 2022 paljastui, että Petelius on ilmoittanut eduskunnan sidonnaisuusilmoituksella saaneensa Pafilta 120 000 euroa tulona luottamustoimesta, vaikka hänellä ei sellaista luottamustoimea ole ollut. Todellisuudessa kyseessä olivat lisenssitulot kaupallisesta pelistä.[13]
Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Peteliuksella on kaksi lasta hänen ensimmäisestä avioliitostaan Bambu Hellstedtin kanssa.[14][15] Sen jälkeen Petelius oli naimisissa näyttelijä Sari Siikanderin kanssa vuosina 1998–2003, ja heillä on vuonna 2002 syntynyt tytär.[16] Vuonna 2018 Petelius kihlautui Erika Skönin kanssa[17], he avioituivat elokuussa 2019 [18] ja helmikuussa 2023 Petelius ilmoitti eronneensa.[19]
Filmografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Elokuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tv-sarjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Dubbaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Ääninäyttelijäroolit ovat omassa luettelossaan.
Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Albumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Musiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Muistan sua Elaine (1984)
- Pimpparauta (1985)
- V. Y. Vihdoinkin yhdessä (1986), Kari Kyrönsepän ohjaaman elokuvan soundtrack
- Trio Erektus: Kultalevy 1 (1990)
- Pirkka-Pekka Petelius, Aake Kalliala, Heikki Kinnunen, Kiti Kokkonen & Aarno Raninen: Näin laulu soi
- Pirkka-Pekka Petelius & Mikko Kivinen: A'la maailmanmusiikkia (1993)
- Poika varjoisalta kujalta (2002)
- Irti (2015)
Muut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Serpien kylässä 1 (2004)
- Serpien kylässä 2 (2005)
- Serpien kylässä 3 (2005)
- Serpien kylässä 4 (2006)
- Serpien kylässä 5 (2006)
- Serpien kylässä 6 (2007)
- Serpien kylässä 7 (2007)
- Serpien kylässä 8 (2007)
- Serpien kylässä 0 (2007)
- Kovan päivän ilta haastattelu (2008)
- Serpien kylässä 9 (2012)
- Serpien kylässä 10 (2012)
- Serpien kylässä 11 (2012)
Serpien kylässä -sarjan osia 7, 8 ja 0 ei saa yksittäisinä, vaan ne ovat mukana ainoastaan Serpien kylässä Box 2:lla, joka ilmestyi vuonna 2007. Samaan boxiin kuuluu myös osat 5 ja 6. Serpien kylässä Box 1 taas sisältää neljä ensimmäistä Serpien kylässä -julkaisua, sekä ekstralevyn Kovan päivän ilta haastattelu, joka sisältää Kalevi Pollarin tekemän radiohaastattelun.
Kokoelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Parhaat (1986)
- Hyvännäköinen – 36 lemmenlaulua (2005)
Radiolähetykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yömyöhä-radiolähetykset (Pedro Hietanen & Pirkka-Pekka Petelius)
- Hellyysilta (17. tammikuuta 1986)
- Luontoilta (6. kesäkuuta 1986)
- Hippiäisen ja nousiaisen perinteet (9. tammikuuta 1987)
- Kulttuuriruutu (23. lokakuuta 1987)
- Karvaspartakiadit (5. helmikuuta 1988)
- Matkailu kaventaa (9. syyskuuta 1988)
- Sota ja rauha (10. helmikuuta 1989)
- Sana on vapaa (15. syyskuuta 1989)
- Burn out ja in (24. joulukuuta 1989)
- EY-henkinen vainajien toivekonsertti (26. lokakuuta 1990)
- Freoninkierrätysiltamat Gumbostrandissa (19. huhtikuuta 1991)
- Kriittinen katsaus menneeseen (20. maaliskuuta 1992)
- Uusia ilmiöitä ja teknologiaa (20. marraskuuta 1992)
- Usko tai älä usko (14. toukokuuta 1993)
- Tasa-arvo ja suvaitsevaisuus (11. helmikuuta 1994)
- Jarrutusilta (4. marraskuuta 1994)
- Ammatit EU-aikana (23. huhtikuuta 1999)
- Interaktiivinenmediavuorovaikutuspaluulaajakaista@chat.siejamie (2. joulukuuta 2005)
- Huovutusilta (26. toukokuuta 2006)
- Päivitysiltamat (1. joulukuuta 2006)
- Jenkkakahvakansanradio (31. toukokuuta 2008)
- Suomi-brändvin-iltamat (6. joulukuuta 2008)
- Kevätohjelma (29. toukokuuta 2009)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Pirkka-Pekka Petelius Elonetissä.
- ↑ Eduskuntavaalit | Pirkka-Pekka Petelius jättää eduskunnan Helsingin Sanomat. 21.2.2023. Viitattu 21.2.2023.
- ↑ Venesmäki, Elina: Apuva-mies vakavana Ylioppilaslehti.fi. 21.4.2006. Viitattu 1.1.2016.
- ↑ Pirkka-Pekka Petelius pokkasi Jussin – nauratti yleisöä palkintopuheellaan mtv.fi. Arkistoitu 22.3.2016. Viitattu 19.3.2016.
- ↑ Presidentti palkitsi Pirkka-Pekka Peteliuksen Pro Finlandialla iltalehti.fi. Viitattu 1.12.2017.
- ↑ Linnea Rasmus: Pirkka-Pekka Petelius pyytää anteeksi saamelaisia pilkkaavia sketsejään Yle.fi, uutiset. 21.11.2019. Viitattu 21.11.2019.
- ↑ Paf - Pirkka-Pekka Peteliuksen uusi aluevaltaus www.paf.com. Arkistoitu 19.10.2021. Viitattu 10.10.2021.
- ↑ Pirkka-Pekka Petelius: Talvi on parasta aikaa aloittaa lintuharrastus
- ↑ Alkuperäisen Luontoillan jäsen Matti Helminen on kuollut
- ↑ Pirkka-Pekka Petelius aloittaa luonto-ohjelman
- ↑ Pirkka-Pekka Petelius vihreiden ehdokkaaksi eduskuntavaaleissa hs.fi. 2.3.2019. Viitattu 8.3.2019.
- ↑ Pirkka-Pekka Petelius kiittelee kampanjapäällikkönä toiminutta Erika-rakastaan iltalehti.fi. 16.4.2019. Viitattu 10.5.2019.
- ↑ Pirkka-Pekka Petelius on saanut rahapeliyhtiöltä 120 000 euroa – ilmoittaa saaneensa rahat mystisestä luottamustoimesta. Iltalehti 12.10.2022. Viitattu 8.11.2022.
- ↑ https://www.facebook.com/apulehti:+Lasten kasvattama Pirkka-Pekka Petelius www.apu.fi. 26.2.2018. Viitattu 18.8.2023.
- ↑ kotimaa Teksti: Anne Pennanen | Kuvat: Seiskan arkisto ja All Over Press: Kohukansanedustajan kolmas liitto kaatui – jättääkö Pirkka-Pekka Petelius eduskunnan? | Seiska Seiska.fi. 16.2.2023. Viitattu 18.8.2023.
- ↑ Pirkka-Pekka Petelius ja Sari Siikander eroavat Ilta-Sanomat. 21.2.2003. Viitattu 13.5.2019.
- ↑ Pirkka-Pekka Petelius, 65, kihloihin Iltalehti. 27.11.2018. Viitattu 26.5.2019.
- ↑ Pirkka-Pekka Peteliuksen twiitti Twitter. 13.8.2019. Viitattu 13.8.2019.
- ↑ Mikael Mattila: Pirkka-Pekka Petelius ja Erika Skön: Ero! Ilta-Sanomat. 12.2.2023. Viitattu 12.2.2023.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pirkka-Pekka Petelius Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- Tuotanto Oy Säihky
- Pirkka-Pekka Petelius Elonetissä.
- Yömyöhä (Arkistoitu – Internet Archive)
- Pirkka-Pekka Petelius Arto Nybergin haastattelussa (7.3.2004) Ylen Elävä arkisto.
- Pirkka-Pekka Peteliuksen esitystuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)
| ||||||
| ||||||
| ||||||||||||||||||||||
